Toimintasuunnitelman perusteet

Toiminta-ajatus ja arvot

Toiminta-ajatus kiteytyy viiteen L-kirjaimeen: laulu, liikunta, luonto, leikki ja luovuus.

Pikku-Peikon Pesä tarjoaa laadukasta varhaiskasvatusta, jonka perustana ovat vuonna 2016 voimaan tulleet valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Yritys perustuu yrittäjien vahvaan ammattitaitoon ja pitkään työkokemukseen. Lähtökohtana on lasten ja perheiden tarpeisiin vastaava, lasten vahvuuksia painottava pedagogiikka, elämyksellisyys. Jokainen lapsi osallistuu ja oppii ryhmässä omista lähtökohdistaan, oman mielenkiinnon ja herkkyyskautensa mukaisessa tahdissa. Tärkeää on iloisen toiminnallisuuden painottaminen, yhdessä tekeminen, osallisuus (lasten ja perheiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa).

Toimintaympäristössä, sisä- ja ulkotiloissa, huomioidaan ekologisuus, kierrätys, ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys. Sisustus on pirteää, iloista, ”lasten näköistä” ja se mahdollistaa päivittäisen vauhdikkaankin liikkumisen sekä leikin! Hankitaan aina mahdollisuuksien mukaan hyväkuntoista kierrätettyä kalustusta ja välineistöä.

Päiväkoti Pikku-Peikon Pesä tarjoaa 3-5-vuotiaille lapsille lapsenomaisen, lämpimän ja läheisen päiväkotiympäristön, jossa lapsen yksilöllisyyttä arvostetaan ja hänen mielipiteensä otetaan huomioon. Oman persoonallisuuden ja positiivisen minäkuvan kehittymisen ohella on tärkeätä auttaa lasta kasvamaan ryhmän jäseneksi. Leikin ja toiminnan avulla lapsen sosiaaliset vuorovaikutustaidot kehittyvät ja hän oppii uusia asioita. Lapsi tarvitsee myös mahdollisuuden hiljaisuuteen, rauhalliseen oloon ja lepoon.

Turvallisessa ilmapiirissä kukkii luovuus ja jokaisen lapsen oma kasvu. Kehittyäkseen tasapainoiseksi yksilöksi lapsi tarvitsee turvallisen, kiireettömän ja hyväksyvän ympäristön, jossa pysyvät ihmissuhteet ovat lämpimiä ja luonnollisia niin aikuisten kuin lastenkin kesken. Pikku-Peikon Pesän aikuisten tavoitteena on sensitiivinen vuorovaikutus, jolloin aikuinen
- on töissä lapsia varten
- sitoutuu syvällisesti vuorovaikutukseen lasten kanssa
- suhtautuu lapsiin empaattisesti, pysähtyy lasten kokemusten äärelle
- kuuntelee lapsia arvostavasti, pyrkii tavoittamaan lapsen tulkinnan tilanteesta
- on helposti lähestyttävä
- antaa positiivista palautetta, rohkaisee, kannustaa, on joustava ja elää hetkessä.

Näitä tavoitteita pidetään mielessä henkilökunnan palavereissa säännöllisesti. Pieni lapsiryhmä ja koko henkilökunnan tuttuus lapsille ja vanhemmille sekä lapsenomaisesti sisustetut väljät tilat antavat päiväkodillemme omaleimaisen kuvan.

Toimintaperiaatteet

Pikku-Peikon Pesän päiviä värittävät liikunta ja leikit, retket, musiikki, kädentyöt, sadut sekä ulkoilu, unohtamatta arkipäivän askareita. Toimintaa suunnitellaan osallisuuden hengessä yhdessä lasten ja vanhempien kanssa. Pedagogiikkaa toteutetaan pohjautuen vuoden 2016 valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden viiteen osa-alueeseen:

1. Kielten rikas maailma

Pikku-Peikon pesässä aikuisten sensitiivisiin vuorovaikutustaitoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Sitä kautta lapset tulevat kuulluiksi, osallisiksi ja oppivat myös puolestaan huomioimaan toisiaan. Lasten kokemusten äärelle pysähtyminen sekä myös nonverbaalisten viestien (kehonkieli) huomioiminen puolin ja toisin ovat tärkeä osa arkisten tilanteiden vuorovaikutusta.
Jotta kielen ymmärtämisen taidot kehittyvät on aikuisten nimettävä, mallinnettava ja sanallistettava esineitä, asioita ja tapahtumia päivittäisissä toimissa ja keskusteluissa. Erityisesti tunteiden nimeäminen ja tunnistaminen on tärkeässä osassa Pikku-Peikon Pesän arjessa, jotta lasten sosiaaliset taidot ja itsesäätelytaidot pääsisivät kehittymään. Näitä taitoja harjoitellaan paitsi arjessa, myös erilaisten leikkien ja esimerkiksi nukketeatterin avulla. Lasten kanssa käytetään myös kuvailevaa, tarkkaa ja rikasta kieltä paikallisia murreilmaisuja unohtamatta. Ymmärtämisen tukena käytetään myös erilaisia kuvia, esineitä ja tukiviittomia.
Puheen tuottamiseen tarvittavia motorisia taitoja harjoitellaan paitsi tavallisessa puheessa, myös erilaisilla leikeillä. Puhaltaminen (kynttilät, tuuli, höyhenet, ilmapallot), imeminen pillillä sekä hauskat suu- ja kielijumpat kuuluvat yhteisille tuokioille erilaisiin teemoihin liitettynä. Kielellistä muistia kehittävät ja sanavarantoa laajentavat lorut ja laululeikit ovat Pikku-Peikon Pesässä kovassa käytössä kaikkeen arkiseen tekemiseen liittyen. Loruja ja lauluja käytetään siirtymätilanteissa sekä kaikenlaisessa opetuksessa ahkerasti, sillä niitähän on kerääntynyt Pikku-Peikon Pesän aikuisten selkäreppuun vuosien varrella melkoinen määrä!

2. Ilmaisun monet muodot

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tutustuttaa lapsia eri taiteenaloihin ja kulttuuriperintöön. On tärkeää, että lasten kykyä omaksua, käyttää ja tuottaa kulttuuria tuetaan. Lasten ilmaisu on kokonaisvaltaista ja eri ilmaisun muotojen luovaa yhdistelemistä. Ilmaisutaito tukee lapsen kykyä ilmaista tunteitaan, ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Usein prosessi, matka, on tärkeämpää kuin päämäärä. Mitä kaikkia kokemuksia, oppimista, ajatuksia ja tunteita on saatu kokea ennen kuin maalaus, musiikkiesitys tai näytelmä on valmis.
Musiikki
Kuunnellaan musiikkia ja erilaisia ääniä, lauletaan, soitetaan kehosoittimia ja rytmisoittimia, tutustutaan äänen kestoon, tasoon, sointiväriin ja voimaan. Musiikin tahdissa liikutaan, tanssitaan, saadaan kokemuksia perussykkeestä, sanarytmeistä, eläydytään musiikin tunnelmiin (esim duuri-molli, eri maiden ja maanosien musiikki, klassinen musiikki).
Pikku-Peikon Pesässä musiikki elää mukana päivittäin kaikissa tilanteissa ja opetuksessa, ei vain erillisillä musiikkituokioilla. Lastentarhanopettaja Pirjolla on pitkä kokemus musiikin harrastuksesta esiintyjänä, soittajana, laulajana, tanssijana sekä muskariopena. Joten materiaalia on varastossa paljon ja uutta opetellaan innolla jatkuvasti. Ei muuta kuin pikkupeikkojen kanssa yhdessä musiikilliselle seikkailulle!
Kuvallinen ilmaisu
Lapsille annetaan mahdollisuus esteettisiin elämyksiin ja kokemuksiin kuvataiteesta, lapset saavat nauttia taiteen tekemisestä eri menetelmiä ja tekniikoita käyttäen (piirustus, maalaus, muovailu, nikkarointi, ompelu, huovutus, valokuvaus tai videokuvaus…). Yhdessä tutustutaan väreihin ja muotoihin sekä harjoitellaan suunnittelemista, luovaa ongelmanratkaisua ja rakenteiden tuntemusta. Askartelutehtävän tavoitteena voi olla monia asioita: motoriikan kehittyminen (leikkaaminen, kynän/siveltimen käyttö) tai ohjeen mukaan toimiminen (malli) tai luovuuden kehittyminen (vapaamuotoinen kierrätysmateriaali- tai luonnonmateriaaliaskartelu).
Pikku-Peikon Pesässä taiteen tekemisen välineet ovat aina saatavilla. Kiinnostus kuvataiteisiin ja kädentaitoihin katsotaan toisen lastenhoitajan tärkeäksi valintakriteeriksi. Myös luonnonmateriaalien käyttö ja kierrätysmateriaali-askartelu kuuluvat ekologisuuden henkeen päiväkodissamme.
Luovan toiminnan tuotokset tuodaan näkyvästi esille osana päiväkodin sisustusta. Suuret ikkunat mahdollistavat yhteisten tilataideteosten tekemisen myös ohikulkijoiden iloksi.
Sanallinen ja kehollinen ilmaisu
Lapsia rohkaistaan ilmaisemaan itseään draaman, tanssin ja leikin keinoin sekä spontaanisti (esim. leikki) että suunnitellusti (esim. harjoitellut esitykset). Toiminnassa hyödynnetään lastenkirjallisuutta, sanataidetta, teatterin eri muotoja, tanssia ja sirkusta. Laadukkaan lastenkulttuurin keinoin houkutellaan esiin lasten omaa sanallista ja kehollista ilmaisua. Esimerkiksi hauskan tai koskettavan teatteriesityksen jälkeen voi syntyä tarve päästä itsekin tekemään teatteria.
Lapsille tulee taata kokemuksia, joiden avulla hän näkee itsensä onnistuvan ja saa myönteistä palautetta. Jollekin lapselle esiintyminen on helppoa ja luontevaa, kun taas ujompi lapsi tarvitsee itsensä ilmaisemiseen paljon rohkaisua ja sensitiivisen aikuisen konkreettista tukea. Aikuisen tehtävä on jäsentää luovan toiminnan harjoituksista ja esityksistä yhdessä lasten kanssa mielekäs kokonaisuus, jossa kaikilla on mahdollisuus loistaa omalla tavallaan.
Improvisointi, nukketeatteri ja pienet leikinomaiset näytelmät ovat erinomainen tapa harjoitella vuorovaikutusta, tunteiden ilmaisua, empatiaa sekä kokeilla erilaisia ongelmatilanteiden ratkaisutapoja. Improvisaatio tukee ilmaisun riemua sekä ajattelun joustavuutta. Omalta mukavuusalueelta pois astuminen saattaa herättää lapsessa ihastuksen johonkin aikaisemmin vieraalta ja jopa pelottavalta tuntuvaan asiaan. Leikki on lapselle luonnollinen tapa harjoitella näitä asioita ja siihen meidän aikuistenkin on heittäydyttävä avoimin mielin mukaan! Pikku-Peikon Pesään on rakennettu monenlaiseen leikkiin houkuttelevia toimintaympäristöjä sisustuksellisin ratkaisuin ja erilaiset roolileikkivälineet (asut, pehmolelut, nuket ja muut hahmot, pikkuautot, kauppatavarat tms.) ovat näissä paikoissa aina tarjolla.

3. Minä ja meidän yhteisömme

Varhaiskasvatuksen tehtävä on kehittää lasten valmiuksia ymmärtää lähiyhteisön monimuotoisuutta ja harjoitella siinä toimimista. Tähän osa-alueeseen kuuluvat eettinen kasvatus, katsomuskasvatus sekä omaan lähiyhteisön historiaan että nykyisyyteen tutustuminen, kuten myös mediakasvatus.
Pikku-Peikon Pesän väki elää vahvasti ja ylpeänä tervolalaisessa kulttuurissa. Yhteistyötä tehdään oman seurakunnan kanssa (vanhempien suostumuksella) oppien vuotuisten juhlapäivien taustoista ja suomalaisen kulttuurin kristillisestä perustasta. Samalla avoimuudella tutustutaan myös vieraampiin kulttuureihin ja maailmankatsomuksiin. Kotiseutumuseolla sekä Varejoen kivikylässä vieraillaan mahdollisuuksien mukaan oppimassa historiaa. Paikalliseen maatalouteen eläimineen (lehmät, lampaat, hevoset, porot) tutustutaan tilavierailuilla. Myös vanhempien erilaisille työpaikoille odotamme innolla kutsua päästä tutustumaan.
Sijainti keskellä kirkonkylää antaa mahdollisuuden käyttää laajasti erilaisia palveluita, mm. liikuntapaikkoja ja kirjastoa. Voimme helposti tehdä yhteistyötä Lapinniemen päiväkodin kanssa vaikka päivittäin, vierailla esim. vanhusten palveluyksiköissä ja osallistua tarjottaviin kulttuuripalveluihin (konsertteihin, teatteriesityksiin). Metsäluonto on myös kävelymatkan päässä. Lisäksi voimme osallistua yhteisiin tapahtumiin (ämpäripääpäivä, joulunavaus, talvi taittuu ym.) sekä tarjoten ohjelmaa, että keräten varoja päiväkodin hankintoihin vaikkapa arpajaisilla.
Mediakasvatus liittyy luontevasti kaikkeen edellä mainittuun. Tietoa asioista etsimme kriittisyyttä opetellen eri medioista. Tutustumiskohteista tehdään esittelyjä ja retkistä dokumentointia tietotekniikkaa monipuolisesti hyödyntäen.

4. Tutkin ja toimin ympäristössämme

Lapsen ymmärrys laajenee, kun hän saa tutustua erilaisiin ympäristöihin ihmetellen ja tutkien, oivaltaen ja pohtien. Jotta lasten ihmettelyä ja oivaltamista voidaan konkreettisesti tukea varhaiskasvatuksen arjessa, tulee ihmettelylle antaa aikaa ja tilaa. Esimerkiksi luontoretkellä lapsia ihmetyttänyt kasvi, ötökkä, luonnonilmiö tms. voidaan ottaa hyvinkin laajaan tarkasteluun etsimällä tietoa siitä, piirtämällä, askartelemalla, hakemalla aiheeseen sopivia lauluja, kirjoja, tekemällä kuvakollaasia tai videoesittelyä. Tähän kaikkeen voidaan liittää myös esimerkiksi ympäristökasvatuksen tai teknologian näkökulmaa.
Matemaattisen ajattelun kehittyminen otetaan huomioon esimerkiksi luokittelemalla, vertailemalla, laskemalla asioita, tutustumalla kappaleisiin, muotoihin, lukumääriin ja numeromerkkeihin sekä harjoittelemalla aikakäsitteitä. Ja kaikki leikin, laulun, lorujen tms. kautta, yhdessä ihmetellen.
Pikku-Peikon Pesän henkilökunnasta omistaja/lastenhoitaja Marika on saanut Metsämörri-koulutuksen. Metsämörri-satuhahmo innostaa lapset lähiluontoon leikkimään, liikkumaan, ihmettelemään ja tutkimaan mm. laulujen sekä retkien avulla. Myös ympäristökasvatus sisältyy Metsämörri-toimintaan.

5. Kasvan, liikun ja kehityn.

Liikuntakasvatus on säännöllistä, monipuolista, lapsilähtöistä ja tavoitteellista, liikunnan iloa unohtamatta! Liikuntakasvatuksessa harjoitellaan motorisia perustaitoja, kuten tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja, ja niiden kehittymistä havainnoidaan. Eri aisteja hyödynnetään, kestoa ja intensiteettiä vaihdellaan, liikutaan yksin, ryhmässä ja parin kanssa. Omaehtoista liikkumista sisällä ja ulkona tuetaan, liikuntaleikkeihin kannustetaan ja liikuntavälineet pidetään lasten saatavilla. Päivittäinen liikkuminen niin sisällä kuin ulkona on lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Liikkuessaan lapsi ajattelee, kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta. Liikunnan tehtävänä on edistää lapsen kaikinpuolista hyvinvointia ja terveyttä sekä motoristen taitojen ja kykyjen kehitystä. Tarkoituksena on tukea lapsen yksilöllistä ja kokonaisvaltaista kehitystä hänen omista lähtökohdistaan käsin. Liikunta auttaa monien käsitteiden oppimista ja sen avulla voidaan tukea esim. kielen, musiikin ja matematiikan taitojen valmiuksien omaksumista. Varhaiskasvatuksen liikunnassa ovat keskeisiä perusliikunnan lisäksi pelit ja leikit, mielikuva- ja satuliikunta sekä väline-ja telineliikunta. Yhteistoiminnalliset leikit ja pelit kehittävät sosiaalisia taitoja. Liikunta on myös itseilmaisun väline, joka antaa elämyksiä sekä tuottaa iloa ja virkistystä.
Pikku-Peikon Pesän sisätiloissa, omassa liikuntasalissa, on mahdollista harrastaa omaehtoista liikkumista houkuttelevilla liikuntavälineillä. Sali ja liikuntavälineet ovat kaikkien lasten käytössä päivittäin, sekä vapaasti että ohjatusti. Uusia (tai käytettyjä), innostavia välineitä hankitaan lisää aina rahatilanteen salliessa. Pikku-Peikon Pesän laaja metsäinen piha innostaa pihaleikkeihin, myös rakennettuja kiipeilytelineitä hankitaan lisää vähitellen.
Liikunta sisältää myös retkeilyä luonnossa ja lähiympäristössä. Pikku-Peikon Pesän lähiympäristöstä löytyy myös runsaasti monipuolisia ulkoilumahdollisuuksia. Heti aidan ulkopuolella on pieni ”Metsämörrimetsä”, jossa voidaan pistäytyä vaikka päivittäin. Kävelymatkan päässä on Viljonpuisto hienoine kiipeilytelineineen, tekonurmikenttä pallopeleille ja talvella luistelukenttä. Aamupäivän retkiä kävellen voi tehdä myös pururadalle, josta löytyy ”oikea” metsä sekä talvella hiihtolatu.
Päivähoidossa ruokailu on osa lasten perushoitoa, kasvatusta ja opetusta. Ruoka on lapsen hoivan ja huolenpidon keskeinen osa sekä kasvun ja kehittymisen edellytys. Ravitsemus- ja ruokailukasvatuksella pyritään kehittämään lapsen omia edellytyksiä omatoimiseen ruokailuun ja monipuoliseen, riittävään syömiseen. Ruokaan ja ravitsemukseen liittyvät asiat (tiedot, taidot, asenteet, jne.) lapsi oppii kokonaisvaltaisesti pienin askelin: kiinnostumalla, tutkimalla, kokeilemalla ja olemalla vuorovaikutuksessa toisten lasten sekä aikuisten kanssa.
Pikku-Peikon Pesässä ruoka valmistetaan itse oman emännän toimesta mahdollisimman paikallisista raaka-aineista (esim. marjat omista metsistä ja perunat paikallisilta tuottajilta). Ylijäämä pyritään hyödyntämään leipomalla itse mm. sämpylät ja perunarieskat. Lapset saavat toimia apulaisina mahdollisuuksien mukaan. Kaikissa ruokailutilanteissa opetamme ja noudatamme hyviä ruokailutapoja, isommat lapset käyttävät syödessään haarukkaa ja veistä, kaatavat itse ruokajuomansa sekä voitelevat leipänsä. Vähitellen lapsi oppii myös arvioimaan pyytämänsä ruuan määrän sekä maistamaan erilaisia ruokia monipuolisesti.
Päivälevolla Pikku-Peikon Pesässä luetaan satuja. Lapsilla on sängyt, mutta nukkumisesta sovitaan vanhempien kanssa lasten unen tarpeen mukaan. Kaikki kuitenkin lepäävät ja rauhoittuvat 30-45 minuuttia kirjan lukemista kuunnellen. Sen jälkeen saa nousta hiljaisiin leikkeihin. Oma unilelu voi olla mukana, vaatteita vähennetään vain tarvittaessa (esim. paksu huppari).
Tähän osa-alueeseen kuuluvat myös hygieniasta huolehtiminen sekä turvataidot, joita pidetään esillä päivittäisissä toimissa. Käsien pesuun ohjataan WC-käynneillä, ulkoa tultaessa sekä ennen ruokailua. Xylitol-pastilleilla huolehditaan hampaista hoitopäivän aikana. Pihalla ja retkillä opetellaan turvallisuuden huomioimista esim. liikenteessä. Lapsia opastetaan myös kertomaan huolistaan aikuiselle.

Yhteenveto

Toiminnalla vastaamme asiakkaiden, perheiden ja lasten tarpeisiin: Perheet haluavat joustavaa päivähoitoa ja laadukasta varhaiskasvatusta lapsille. Lapset tarvitsevat turvallisen, tutun paikan, pysyvät suhteet tuttuihin hoitajiin sekä ryhmän, jossa saavat elää iloisen, ”lapsen näköisen” päivän leikkien ja oppien.

Pikku-Peikon Pesän toimintaperiaatteista ja ajankohtaisista asioista voi lukea päiväkodin nettisivuilta. Yksityiskohtaisempi vuosisuunnitelma päivittyy sinne syksyn 2018 aikana. Se valmistuu vähitellen lapsia ja vanhempia kuullen, koska näitä toimintasuunnitelman perusteita yksityiskohtaisemman suunnitelman laatiminen tässä vaiheessa olisi Vasun 2016 osallisuuden hengen vastaista.

Viikottaisen ohjelman vanhemmat näkevät päiväkodin ilmoitustaululta sekä suljetun facebook-ryhmän sivulta, jonne myös dokumentoidaan ajantasaisesti meneillään olevia päivän puuhia. Internetissä tapahtuvaan tiedottamiseen ja esim. kuvien julkaisuun pyydetään vanhemmilta tarvittavat luvat.

Näitä toimintasuunnitelman perusteita rakennettaessa on käytetty lähteenä paitsi valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa vuodelta 2016, myös Liisa Ahosen teoksia ”Vasun käyttöopas”(2017) ja ”Haastavat kasvatustilanteet” (2017). Näihin kirjoihin tutustumalla löytää halutessaan myös Pikku-Peikon Pesän toiminnan suunnan ja kulmakivet.

Pikku-Peikon Pesän tavoitteena on olla paikka, jossa kaikilla peikoilla, isoilla ja pienillä, on mukava olla. Työntekijät ovat tasavertaisia, jokaisen työpanosta ja osaamista arvostetaan, ongelmista puhutaan ja ne selvitetään. Toimintaympäristö on turvallinen, ei hieno mutta viihtyisä, leikinkestävä ja tekemiseen kannustava. Lapsiin ja vanhempiin suhtaudutaan kuunnellen ja kunnioittaen.

”Juoshan ja jumpathan,
viisut ja värssyt vetashan,
methän menhän, satuihin sukellethan!

Maalathan ja rakennethan, sotkethan ja rävithän,
taiteilhan syämmen kyllyyestä.

Ja yhesä elämää ihimetelhän
-met peikonpesän pikkuset ihimiset!”